<3 OPERAATIO VAUVO! <3

Ranskalainen filosofi Luce Irigaray on ehdottanut, että ripustaisimme kuvia äideistä ja tyttäristä sekä koteihimme että julkisiin tiloihimme, jotta lukuisat isien ja poikien representaatiot saisivat rinnalleen naisia ja naisellista genealogiaa vahvistavia esityksiä.

Me tahdomme laajentaa tätä Luce Irigaray ehdotusta. Ymmärryksemme mukaan perhe-elämä, ja etenkin se vaihe kun lapset ovat pieniä, koetaan länsimaisissa yhteiskunnissa usein vaativaksi ja väsyttäväksi ajanjaksoksi. Emmekä kiellä etteikö näin varmasti olisikin. Mutta onhan tuo aika ennen kaikkea henkeäsalpaavan ihanaa, päätäpökerryttävän inspiroivaa aikaa! Ja jos heteroydinperhekuvio ei tunnu omimmalta, onhan lukuisia muitakin tapoja liittoutua ja hoivata. Mutta niin – kuinka pitää kirkkaana mielessä perhe-elämän ihmeellisyys ja lapsien fantastisuus oman sisäisen elämän, rakkauselämän, seuraelämän ja työelämän ristiaallokossa, kaiken toimerruksen keskellä?

Me täällä Mustikan piirissä olemmekin laittaneet liikkeelle Operaatio Vauvon, jonka tarkoituksena on loihtia visuaalisia esityksiä ja luoda kielellisiä käsitteitä lapsen tai lasten kanssa elämisen riemuista. Kuvat olkoot kiteytyksiä maailmasta, käsitteet olkoot kahvoja maailmaan – kuvat ja käsitteet auttakoot meitä kaaoksen keskellä palauttamaan mieliin tärkeän, saamaan otteen tähdellisestä.

Osallistu sinäkin Operaatio Vauvoon! Lähetä meille omia kuviasi ja käsitteitäsi ja kertomuksiasi perhe-elämän suurenmoisuudesta ja lapsien salaperäisyydestä joko osoitteeseen mustikassa@mustikka.la tai osoitteeseen Mustikka, Salalokero 24, 00511 Helsinki. Me ideoimme sillä välin täällä omiamme. Ja tässä ja nyt annamme ehdolle jo yhden, ja se on käsite vauvo.

Vauvan tuoma auvo, vauvo, on erään Mustikan piirissä toimivan kirjoittajan keksimä sana, jolla kyseinen nainen onnistui tavoittamaan joitain säikeitä tunnelmistaan esikoisensa synnyttyä. Vauvo on vauvan tarpeiden vaatimaa lihallisuuteen ja aistimellisuuteen pesiytymistä, ja samanaikaisesti vauvan tuoreuden herättämää toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa. Vauvo kumpuaa siitä että joku on tosi pieni, ja silti niin ääretön. Vauvo kumpuaa siitä että joku on tosi haavoittuvainen, ja silti niin elinvoimainen. Vauvo kumpuaa siitä että joku on tosi konkreettinen, ja silti niin taianomainen… Läheinen, ja yhä vielä tuntematon! Vieras, ja kuitenkin jo rakas! Vauva on täysin minun armoillani, ja juuri siksi asettaa minut niin suureen vastuuseen. Vauva on niin läsnä tässä ja nyt, ja silti kurkottaa aikaan jolloin minua ei enää ole. Vauvossa on kyse omanlaisestaan aistimellisesta transsendenssista Luce Irigarayn erotiikan ja uskonnon saralla käyttämää käsitettä lainataksemme – lihallisessa piilevästä pyhästä, aistimellisessa asuvasta autuudesta, ruumiillisessa avautuvasta tulevaisuudesta.

Kun siis käperryt tyynyistä ja peitoista ja harsoista kehkeyttämääsi vuodepesään, kun vauva imee toista jo haavoilla olevaa rintaasi, kun toisesta rinnastasi virtaa maitoa sänkyyn, kun jalkovälistäsi tihkuu verta lakanoille, kun vauva oksentaa hetken päästä päällesi, kun havaitset etteivät ajatuksesi juokse enää päivämaailman logiikan mukaisesti, kun huomaat ettei järjestäsi ole enää hallitsemaan sinua, kun oivallat muuttuvasi vaistojesi varassa toimivaksi nisäkäsnaaraaksi, ja kun samalla tunnet täyttyväsi orgasmiroihulla, avaruusrauhalla ja rakkausriehulla – muista ja kuiskaa: tämä on vauvoa!

Mitä kuvallisia tai kielellisiä symboleita sinä olet keksinyt kuvaamaan lasta, suhdettasi lapseen, vanhemmuutta tai perhe-elämää? Odotamme vastauksianne – laaditaan yhdessä uutta, rohkaisevaa sanastoa perhe-elämälle!